26. huhtikuuta 2017

Hauras-kiertue (kevät 2017)


Jari Laitinen (vas.), Jarkko Ahola ja Maiju Felin
Kuvaaja: Anne Heinänen (Ylivieska)


Kevään Hauras-kiertue on nyt taputeltu. Ei tarvitse edes mainita, että kiertue oli menestys - loppuunmyytyjä saleja, hurmioitunutta yleisöä ja mieletöntä musiikki-ilotulitusta lavan puolelta. Eri musiikkigenrejä pelkäämätön sekä aina sulavasti ja aidosti esiintyvä Jii saa imaistua yleisön konserttien ajaksi jopa hypnoottiseen tilaan. Niin nuoret kuin vanhemmatkin, naiset ja miehet. Hän onnistuu yllättämään myös pidempään faneina olleet sekä hurmaamaan aina vain uusia ja uusia ihmisiä, "ensikertalaisiakin". Ei siis ole ihme, että Jii on kiistatta yksi Suomen mielenkiintoisimmista ja suosituimmista live-esiintyjistä. Unohtamatta myöskään levytettyä musiikkia, joka on tuonut Jiille lukuisia arvometallilevyjä.


Hauras-konserteissa liikuttiin tunnelmasta toiseen, herkästä tunnetilasta riehakkaaseen iloitteluun. Konsertin jälkeen näki ainoastaan tyytyväisiä ja hymyileviä ihmisiä. Palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Hieno homma!


Jarkko Ahola
Kuvaaja: Anne Heinänen (Ylivieska)


Tässä vielä hiukan dataa kiertueesta!


Kiertuepaikkakunnat:

3.3. Jyväskylä, Paviljonki
4.3. Joensuu, Carelia
17.3 Pori, Promenadi
18.3. Helsinki, Savoy-teatteri
24.3. Lahti, Sibeliustalo
6.4. Tampere, Tampere-talo
7.4. Seinäjoki, Törnävä-sali
13.4. Oulu, Madetojan sali
14.4. Ylivieska, Akustiikka
21.4. Turku, Logomo


Muusikot:

Jarkko Ahola: laulu ja kitara
Maiju Felin: poikkihuilu, nokkahuilu ja laulu/taustalaulu
Antti Hakulinen: koskettimet
Jari Laitinen: basso, kontrabasso ja taustalaulu
Antti Mäkelä: rummut, kitara ja taustalaulu



Jarkko Ahola
Kuvaaja: Anne Heinänen (Ylivieska)

 

Biisilista:

¤ Pilvi taivaan peittää (löytyy Jiin Romanssi-levyltä)
¤ Merimies (löytyy Jiin Romanssi-levyltä)
¤ Temple of the King (Rainbow)
¤ Don't Give Up (Peter Gabriel)
¤ Romanssi (löytyy Jiin Romanssi-levyltä)
¤ Rainbow Eyes (Rainbow)
¤ Minä olen muistanut (löytyy Jiin Romanssi-levyltä)
¤ (Sä saat mut) Kyyneliin * (löytyy Jiin Romanssi-levyltä)
¤ Keihäänkärki ** (J.Karjalainen)
¤ Nessun Dorma (löytyy Jiin Ave Maria-levyltä)


Väliaika


¤ I Want to Break Free (Queen)
¤ Radio Ga Ga * (Queen)
¤ Under Pressure (Queen)
¤ Teräksen taakka/Uudestisyntynyt (löytyvät Teräsbetonin Myrskyntuoja/Maailma Tarvitsee Sankareita -levyiltä)
¤ Vaadimme metallia/Metalliolut (löytyvät Teräsbetonin Vaadimme Metallia/Maailma Tarvitsee Sankareita -levyiltä)
¤ I Walk Alone (löytyy AHOLAn Stoneface-levyltä)


Antti Hakulisen soolo


¤ Great Pretender *** (The Platters)
¤ Georgia on My Mind (Ray Charles)
¤ Smoke Gets in Your Eyes (The Platters)
¤ Bridge Over Troubled Water (Simon & Garfunkel)


Encore:
¤ Lady in Black (Uriah Heep)


* vain Jyväskylässä
** ei Jyväskylässä
*** vain Turussa


Jarkko Ahola
Kuvaaja: Anne Heinänen (Ylivieska)

 

Jiin julkaisemia videoita kiertueelta:



Minä olen muistanut (Pori)

Keihäänkärki (Pori)

Nessun Dorma (Lahti)

Under Pressure (Turku)

12. syyskuuta 2015

My Way 2015 -kiertue


12.9.15 Kuopion Musiikkikeskus
19.9.15 Tampere-talo
30.9.15 Savoy-teatteri, Helsinki
1.10.15 Savoy-teatteri, Helsinki
10.10.15 Madetojan sali, Oulu
16.10.15 Sibeliustalo, Lahti
17.10.15 Jyväskylän Paviljonki

My Way -kiertueen taustalakana
J.Aholan ensimmäinen oma salikiertue "My Way" oli menestys. Lipunmyynti alkoi vilkkaasti joka konserttiin ja reippaasti ennen kiertueen alkua alkoivat salit olla jo loppuunmyytyjä, kukin vuorollaan. On uskomattoman hienoa millaisen huomion ja vastaanoton konserttisarja sai. Onhan Jii ensiintynyt ennenkin saleissa, mutta tämänlainen ns. täysin oma kiertue eli "my way" vielä meriittilistalta uupuikin.

Mitä My Way sitten oli? Kuten käsiohjelmassakin kerrottiin konserteissa kuultiin mm. Roy Orbisonin, Elviksen ja Queenin musiikkia, rokkia, Jiin omaa tuotantoa ja ikivihreitä.

Käsiohjelma sisäpuoli
Käsiohjelma ulkopuoli










Pidin itse erityisesti osuudesta, joka esitteli Jiin kirjoittamaa musiikkia. Siihen kuului tietenkin Teräsbetoni-sikermä (vaikkakin Taivas lyö tulta on V.Rantasen käsialaa), mutta myös vähän kevyempää musiikkia Jiin kynästä eli Nuku vaan, joka ei sinänsä ole joulubiisi, mutta löytyy siis Jiin kultaa myyneeltä joululevyltä "Joulun Klassikot 2 - Suojelusenkeli" (Warner 2014).

Olisin ehkä toivonut jonkun AHOLA-kappaleen tähän Jiin omaan osuuteen. Vaikka Jii on saanut paljon suosiota ja uusia kuuntelijoita esim. Tähdet, tähdet -ohjelman vuoksi, on hänen AHOLA-bändinsä vielä suurelle yleisölle tuntematon. AHOLAltahan löytyy tiukkojen rock- ja heavy-biisien lisäksi kevyempääkin materiaalia, joka olisi My Way -settiin sopinut. Noh, ehkä joku päivä kuullaan vielä sellaisiakin Jiin konsertteja, joiden biisivalikoimasta suurin osa tai jopa kaikki on Jiin ikiomaa musiikkia :) 


Biisilista
Jyväskylän Paviljonki 17.10.2015
Kappalevalikoima vaihteli konsertista toiseen, mutta hyvin vähän. Konserttien johdantona kuultiin radiosta tuttua ääntä. Itse Klaus Flaming oli saatu spiikkaamaan ohjeita yleisölle. Huumoria täynnä oleva alkunauha kertoi mm. että valokuvaaminen onkin sallittua "jos on ihan pakko", mutta pyydettiin kuitenkin huomioimaan vieruskaverit ja esiintyjät: ei salamavaloa tai tuntikausia kännykän näyttöä toisen edessä.. ja varsinkaan minkään tikun nokassa. Myös "Jarkko, älä kutita" -pyyntö sai yleisön kiemurtelemaan naurusta :D

Alkuun kuultiin pätkä My Wayta ja lopulta Jii saatiin lavalle, jokaisessa konsertissa hurjan aplodi- ja huutomyrskyn saattelemana. Biiseissä mentiin sitten ensin Orbisonin ja Elviksen tahtiin. Esim. kappaleet I Drove All Night, You Got It, Can't Help Falling In Love ym. olivat tuttuja biisejä Jiin akustisilta keikoilta ja joihinkin biiseihin Jii ottikin akustisen kitaran käteensä. Vaikka akkarikeikoilla näitä biisejä onkin kuullut, oli tämä bändisoundi erilainen. Soundia pitääkin kehaista ylipäätään! Kaikissa saleissa äänentoisto toimi täydellisesti jopa eturiviin. Tästä tietenkin kiitokset lähtee Markku "Manu" Salosen suuntaan, joka miksasi homman taidokkaasti joka salissa.

Savoy, Helsinki 1.10.2015
Muutama muukin kappale kuultiin tässä vaiheessa keikkaa esim. Procol Harumin A Whiter Shade Of Pale, joka kuulosti bändiversiona hienolta ja Jiin mahtava tulkinta kappaleesta Hurt Johnny Cashin version tyyliin. Hurtin tilalla Jyväskylässä kuultiin yllätyskappale, jota ei muissa konserteissa soitettu: Deep Purplen Soldier Of Fortune, joka on allekirjoittaneelle "se biisi". Kiitti vaan tästä ylläristä, heh, joka loi itselleni kiertueen tunteikkaimman hetken.

Ennen väliaikaa kuultiin rokkipotpuri. Muutamilla keikoilla esiintyi myös vierailijoita tuomassa rokkibiiseihin lisäpotkua. Lavalla nähtiin mm. saksofonisteja ja Oulussa OASBB:n kapellimestari Tapio Maunuvaara trumpetin kanssa. Rokkipläjäys sai aina ihmiset eloon ja lavallakin näytti olevan hauskaa. Potpurin puolessa välissä rumpali Antti Mäkelä soitti aina tiukan soolon.


Saksofonisti Janne Huttunen
Savoy, Helsinki 1.10.2015
Jiin poistuttua lavalta, bändi jatkoi vielä jammailuaan. Soittaja kerrallaan hekin lopettivat ja poistuivat lavalta musiikin kuitenkin jatkuessa jäljellä olevista instrumenteista. Ensin lähtivät kosketinsoittaja Antti Hakulinen ja kitaristi Jussi Kaakkolammi (sekä "puhallinvierailija"). Basisti Jari "Jamo" Laitinen ja Antti Mäkelä jäivät rytmiryhmänä jatkamaan. Lopulta myös Jamo telakoi bassonsa ja poistui, mutta Antti vaan jatkoi rumpujen soittoa yleisön taputtaessa tahdissa. Hetken kuluttua Jamo tuli takaisin ja "lopetti" Antin rumpujen soiton. Tapa, jolla Jamo sen teki, oli joka keikalla erilainen. Milloin Anttia lyötiin päähän jättimäisellä pehmolelulla, milloin päälle satoi paperisilppurijätettä tai "tekolunta", milloin Antin päähän laitettiin muovipussi tai lakana, milloin ihmeellinen minikitara toimi soiton lopettajana... Tästä muodostui kiva yksityiskohta, jota joka keikalla oikein odotti, että mikäs sieltä nyt tulee :)

Jari Laitinen, Antti Mäkelä, Antti Hakulinen ja Jussi Kaakkolammi
Madetojan sali, Oulu 10.10.2015
Väliajan jälkeen konsertti jatkui Queenin tuotannolla. Crazy Little Thing Called Love, I Want It All ja Show Must Go On. Suurimmassa osassa konsertteja kuultiin myös Who Wants To Live Forever. Pelkkää Queenin musiikkia sisältäviäkin konsertteja aiemmin tehnyt Jii kiersi yleisön pikkusormensa ympärille viimeistään Show Must Go On:n aikana.

Savoy, Helsinki 30.9.2015
Queenista jatkettiin Jiin omaan osuuteen, josta tuossa aikaisemmin jo kirjoitinkin. Teräsbetoni-sikermän ehdoton helmi oli aloituskappale Teräksen taakka, biisi jota on harvoin kuultu, mutta jonka sanat mielestäni kiteyttävät omalla tavallaan My Way -kiertueen ydinajatuksen. Jii on pitkään uurastanut kuin Teräksen taakan soturi ja nyt vihdoin hän korjaa työnsä hedelmää saadessaan esiintyä loppuunmyydyissä konserttisaleissa. Tästä suorituksesta kannattaa olla ylpeä!

Missä miehet ratsastaa aiheutti hassun tunnelman. Mietin, koska olen viimeksi livenä sen kuullut. TBn jäätyä tauolle ei kyseistä kappaletta ole kuultu niillä keikoilla, mitä bändi on tauon aikana tehnyt. Orjatar sai ihmiset taputtamaan rytmissä ja viimeistään TLT sai yleisön mukaan laulamaan. Joillain keikoilla Jii innostui laulattamaan yleisöä tuomalla mikin suun eteen. Heh, aika kauhistuneitakin ilmeitä ja pään pudistuksia tuli usealta eturiviläiseltä, mutta löytyi sieltä niitä rohkeita sotureitakin, jotka panivat laulaen! Hienoa!


Jyväskylän Paviljonki 17.10.2015
TB-sikermän jälkeen vuorossa oli tosiaan kaunis Jiin kirjoittama Nuku vaan, jonka jälkeen artisti poistui lavalta. Jiin vaihtaessa frakkia päälle, kuultiin Antti Hakulisen aivan mahtavan lumoava ja tunnelmallinen soolo. Upeat soundit, valot ja kaikki. Valoista muuten kiitokset Erkki Tuomiselle. Ei konsertti olisi mitään ilman visuaalisuutta ja tunnelmaa, jonka valot luovat.

Antin (H.) soolon jälkeen Jii palasi aplodien saattelemana lavalle frakkiin pukeutuneena esittämään kappaleet Nature Boy ja My Way. Tässä vaiheessa Jyväskylässä oli pieni yllätys tiedossa. Kuulin jo etukäteen, että bändi aikoo jonkun jäynän keksiä Jiin päänmenoksi viimeisen keikan kunniaksi. Antin soolon aikana kiertueassistentti Juha Salonen toi mikkiständin valmiiksi Jiile, mutta se oli vajaan metrin korkuinen. Kun Jii sitten saapui lavalle ja huomasi källin, meni hän heti mukaan juttuun ja sanoi biisin onnistuvan näinkin. Jonkun aikaa Jii siinä polvistuneena esittikin Nature Boy:ta kunnes irrotti mikin ständistä ja homma jatkui "normaalisti".


Jyväskylän Paviljonki 17.10.2015
My Way -biisin jälkeen yleisö vaati lisää joka konsertissa ja Jii palasi bändeineen lavalle esittämään encorena vielä What A Wonderful World -kappaleen. Biisissä Jii imitoi vähän aikaa Louis Armstrongia saaden aikaan naurunhörähdyksiä ja aplodit. Itse aplodeerasin myös aina, kun Jii "vaihtoi" takaisin omaan ääneensä.


Tamperetalo 19.9.2015
Encoren jälkeen noin kaksituntinen konsertti oli ohi. Jokainen konsertti päättyi loppukumarruksiin yleisön osoittaessa suosiotaan seisten. Nämä oli hienoja hetkiä, joka näkyi myös lavan puolella. Mahtavaa!


Jyväskylän Paviljonki 17.10.2015
Jokaisella keikkapaikkakunnalla oli valikoiduissa baareissa (Lahdessa Sibeliustalolla) mahdollisuus saada maistaa Jiin nimikko-olutta Ahola Special Bitteriä, joko pullosta tai hanasta. Muutaman kerran piti pyörähtää "virallisessa jatkopaikassa" ja hyvin näytti ASB ihmisiä kiinnostavan!


ASB
All in all, My Way 2015 -kiertue oli hieno kokemus! Tähän lopuksi kiitän vielä Jiitä, bändiä, tekniikan poikia ja Minniä! Olihan hurjan hauskaa! Kiitokset myös Street Teamilaisille ja totta kai jokaisen konsertin yleisölle. Yhdessä teimme historiaa ja tästä on hyvä jatkaa :)


Kippis ;)
Lisää kuvia J.Aholan kotisivulla.

**********************************************************************************

My Way 2015 tour

J. Ahola's first concert hall tour, ”My Way”, was a huge success. The ticket sales started at a good pace to each concert and long before the tour started almost all halls were sold out, one after another. It is amazing what kind of attention and welcome the concert tour got. Of course, J. has performed in concert halls before, too, but this kind of an own show, i.e. ”my way” was still missing from his CV.

So, what was My Way all about? The handbill said it all: the concert was built around the music of Roy Orbison, Elvis and Queen, some rock'n roll, J's own music as well as evergreens.

My own favourite in the show was the part presenting music written by J. himself. Naturally it had a Teräsbetoni medley (although Taivas lyö tulta is written by V. Rantanen and not by J.), and the song Nuku vaan which stylistically leans towards easy listening. Although the song is on J's second, gold certified, Christmas album ”Joulun Klassikot 2 – Suojelusenkeli” (Warner 2014), it is not a Christmas carol.

think I would have wanted to hear something from AHOLA, too, on this ”music by J.” part of the concert. Although J's popularity has soared and he has gotten new fans and listeners due to the Tähdet, tähdet tv-show, his band AHOLA is still relatively unknown. Next to the tight rock and heavy songs the band also has some songs that would have fit perfectly to the My Way concept. Well, who knows, maybe one day we'll be able to attend such concerts by J. where most or even all songs are written by him alone :)

There was very little variation in the set lists between shows. The concerts always started with the voice of a well known finnish radio personality. Mr. Klaus Flaming himself gave instructions to the audience. The intro was very humorous telling the audience for example that photographs are allowed ”if you absolutely must”, but at the same time it was reminded to heed the comfort of the rest of the audience and the musicians: no flash and not holding the camera or mobile phone up for hours... Especially at the end of some twig. And the request: ”Jarkko, stop tickling me...” had the audience in stitches :D

The show itself started with a bit of My Way, and finally J. arrived on stage, to huge applause and cheers in every concert. The concert started with songs made famous by Roy Orbison and Elvis. The songs I Drove All Night, Can't Help Falling in Love, You Got It are familiar also from J's acoustic gigs and for some of them he chose to play acoustic guitar himself. Of course the sound with the band was very different from what I am used to at the acoustic gigs. And here I should give my praise for the great sound in general! In all concert halls the sound was excellent even in the first row. For this the thanks go to Markku ”Manu” Salonen, who mixed the show in every concert.

At this point also some other songs were heard, for example A Whiter Shade Of Pale, originally by Procol Harum, which sounded fantastic as a band version, as well as J's amazing version of Hurt in the style of Johnny Cash. In Jyväskylä Hurt was replaced by a surprise song not heard elsewhere: Soldier of Fortune by Deep Purple, which is ”the song” for me. So thank you for this surprise that became the most emotional moment of the whole tour for me.

Before the intermission there was still time for a rock medley. In some concerts there were visitors to add some kick to the rock songs. There were saxophonists and in Oulu the conductor of the OASBB Tapio Maunuvaara joined the band with his  trumpet. The rock'n roll package enlivened the audience every time, and it also looked like the band had good time at the stage. Half way through the medley the drummer Antti Mäkelä got a chance to show what he is made of by playing a solo.

When J. left the stage, the band jammed on. One by one they stopped, too, and left the stage. The others continued to play as if nothing had happened. The first to leave were the man behind the keyboard, Antti Hakulinen and the guitarist Jussi Kaakkolammi (as well as the guest brass instumentalist). The bass player Jari ”Jamo” Laitinen and Antti Mäkelä were the last on stage continuing at the rhythm. In the end also Jamo took off his bass and put it away, but Antti just played on and the audience clapped their hands to the beat. After a while Jamo came back and stopped Antti's drumming. The way he did it was different in every show. He hit Antti on the head with a giant cuddly toy or threw shredded paper or fake snow over him. Poor Antti had his head stuffed in a plastic bag or under a bedsheet, and sometimes a strange mini guitar stopped the drumming... This became a fun detail, which I was always waiting for to see what they had invented this time.

After the intermission the concert went on with Queen. Crazy Little Thing Called Love, I Want It All and Show Must Go On. Also Who Wants To Live Forever was in the set of most shows. As J. has performed in shows with only Queen music, he was able to twist the audience around his little finger during Show Must Go On, at the latest.

Queen was followed by the section of J's own music, mentioned already above. The absolute pearl of the Teräsbetoni medley was its first song Teräksen taakka. This song has not been performed very often, but the lyrics sort of chrystallise the main idea of the My Way tour in my opinion. J. has worked for a long time just like the warrior of Teräksen Taakka and now finally all the hard work bears fruit when J. gets to perform in these sold-out concert halls. This is something to be proud of.

felt funny when Missä Miehet Ratsastaa started. I was wondering when I last heard it live. Since Teräsbetoni started their break, the song has not been heard on the few gigs the band has performed. Orjatar got people clapping their hands to the beat and at the latest Taivas Lyö Tulta made people sing along. On some shows J. gave the audience a chance to sing by bringing the mic in front of them. Ha, many on the front row had shocked expressions and shook their heads for J. but luckily there were also some brave warriors who did sing! Great!

The Teräsbetoni medley was followed by the beautiful Nuku vaan, written by J. And once that was finished, the artist left the stage. While J. was putting on the tails, Antti Hakulinen played a wonderfully charming and sentimental solo. Beautiful sounds, lights, everything. A big thank you for the lighting goes to Erkki Tuominen. A concert would be lacking without the visuality and the atmosphere the lights bring.

After Antti's solo on the keyboard J, dressed in tails, returned to the stage followed by applause, naturally. It was the time for the evergreens, Nature Boy and My Way. At this point J. had a surprise waiting for him in Jyväskylä. I had heard in advance that the band was going to play a trick on him to honour the final show. During Antti's solo Juha, the tour assistant, brought out a mic stand ready for J. The stand was less than a metre high! When J. returned to stage and noticed the trick, he went along immediately, kneeled down and said he can sing the song that way, too... For a while he stayed on his knees to sing Nature Boy, but then he took the mic off the stand and stood up to sing as he usually does.

After My way the audience wanted some more in every concert. So J. and the band returned to the stage for an encore, What A Wonderful World. During the song J. imitated Louis Armstrong for a bit, and got some laughs and an applause every time. I applauded every time also when J. returned to his own voice.

The encore closed the two-hour-concert. Each concert finished with final bows and a standing ovation. These were beautiful moments that were obviously appreciated also on stage. Wonderful!

There was a possibility to try J's beer, Ahola Special Bitter, in a bottle or on tap, in select bars (in Lahti at Sibeliustalo) in every town where the tour stopped. I had to pop in at the ”official afterparty bar” a few times, and it seemed ASB interested people nicely. 

All in all, the My Way 2015 tour was a great experience! To finish my report, I wish to thank J, his band, the technicians and Minni! I really had a blast! Also J. Ahola Official Street Team members and the great audiences in every concert deserve their thank yous, too. We made history, together, and this is a good place to start thinking about the future :)

4. heinäkuuta 2015

4.7.2015 J.Ahola duo @ Factory, Harjavalta

Harjavaltaan lähtö sujui erittäin lämpöisissä ja kesäisissä tunnelmissa. Factoryn isohko lava oli ulkona ja vaikka ilma hiukan viilenikin iltaa kohden, sopi Jiin ja Antin akkarikeikka hyvin suomalaiseen hämärän valoisaan kesäyöhön :) Soitto alkoi aikataulun mukaisesti noin puolilta öin.


J.Ahola duo @ Harjavalta 4.7.2015
© J.Ahola Official Street Team

Paikalle oli kerääntynyt porukkaa todella mukavasti! Paljon näkyi myös tuttuja naamoja. Hetken aikaa ehdimmekin vaihtaa kuulumisia keikan alkua odotellessa. Yleensä akkarikeikat ovat baareissa sisätiloissa aika pienillä "lavoilla", mutta nyt olivat puitteet kunnossa tämän suhteen! Jii ja Antti näyttivät kahdestaan jopa vähän yksinäisiltä isolla lavalla. Äänentoistolle iso plussa! Varmaankin ravintolan viereisten kämppien asukkaat kuulivat keikan myös hyvin :)

Biisejä tuli jälleen mukavasti laidasta laitaan. Yleisö oli aktiivinen ja biisiehdotuksia kuului aina Dingosta Freemaniin :) Noh, kuulimme kuitenkin jo tuttuja ja turvallisia Jiin versioita mm. Elviksen ja Queenin kappaleista. Itselle tällä kertaa maistui varsinkin TB-potpuri ja AC/DCn It's a Long Way to the Top.. Myös I Drove All Night toimii kivasti Jiin ja Antin käsittelyssä. 

Soitto ja laulu kulki jälleen kerran mallikkaasti ja yleisö näytti nauttivan. Viimeisen kappaleen jälkeen Jii ja Antti poistuivat lavalta. Yleisö kannusti duon kuitenkin takaisin lavalle encoreja varten. Ja sieltä ne tutut In the Army Now ja What a Wonderful World tulikin. Yleisö vaikutti tyytyväiseltä keikkaan ja muutenkin Harjavallassa oli hyvä vastaanotto. Näistä ne hienot kesäyöt on tehty! Kiitos kaikille tunnelman luojille!

J.Ahola duo @ Harjavalta 4.7.2015
© J.Ahola Official Street Team